Rituaalit, joiden juuret ovat muinaisessa Välimeren maailmassa.
Muinaisessa Välimeren maailmassa tuoksuöljyt olivat nykypäivää arvostetumpia jokapäiväisen elämän aineita.
Ne eivät olleet pelkästään ylellisyyksiä, vaan välttämättömyyksiä – niitä käytettiin lähes kaikkiin elämän osa-alueisiin; vartalon puhdistamiseen ja pehmentämiseen, sairaiden hoitamiseen, kaunistautumiseen, tuoksuna ja tietenkin ruuan valmistuksessa.
Oliiviöljy muodosti kaiken perustan.
Kreikassa, Juudeassa ja Italiassa kasvatetuista hedelmistä puristettua öljyä käyttivät lähes kaikki – niin rikkaat kuin köyhätkin. Öljy puhdisti ihoa, suojasi sitä auringolta ja tuulelta ja toimi pohjana lukemattomille tuoksusekoituksille.
Arvokkaammat öljyt tulivat kaukaa.
Nardusta tuotiin Himalajan juurelta.
Mirha ja suitsuke saapuivat karavaanilla Arabiasta ja Afrikan sarvesta.
Nämä öljyt olivat harvinaisia, kalliita ja syvästi yleensä symbolisia – joskus arvokkaampia kuin kulta.
Kaikilla ei ollut niihin varaa,
mutta kaikki tunsivat niiden tuoksun.
Öljyt kuuluivat kaikille yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.
Niitä käytettiin töiden, peseytymisen ja päivittäisten töiden jälkeen – ihon puhdistamiseen, suojaamiseen ja pehmentämiseen.
Tuoksuöljyt merkitsivät kunniaa, rukousta, juhlaa ja paranemista.
Kivi antoi viileän suojan arvokkaimmille öljyille.
Lasi kantoi mukanaan tuoksua ja muistoja.
Saviastia kuului arkeen.
Eri öljyille eri astiamateriaalit valittiin huolella.
Käyttö, arvo ja merkitys muovasivat jokaista muotoa.
Mikään ei ollut sattumaa.
Pysähdy —
ja astu öljyjen hoitavaan maailmaan.